Menneitä tapahtumia


Kahdeskymmenesviides toimintavuosi (2016)

Kilpeläiset kokoontuivat Kuhmossa       

Viime viikonvaihteessa 4 – 5.6 valtakunnallinen Sukuseura Kilpeläinen ry. kokoontui 13. sukutapaamiseen Kuhmoon. Paikalle saapui kaikkiaan noin 70 osallistujaa ympäri Suomea. Tapaamisen teemoina olivat historia ja musiikki sekä sukututkimus.

Lauantaina kokousvieraat tutustuivat Talvisodan historiaan kiertämällä paikallisen oppaan johdolla taistelupaikkoja. Erityisesti Kilpelänkangas kiinnosti jo pelkän nimensä vuoksi. Mainio kenttälounas nautittiin reserviläisten tiloissa Jyrkänkosken Korpilinnassa.
Lauantai-iltana Kuhmon kirkossa vietettiin musiikki- ja lausuntailtaa teemalla ”Kiitos isänmaasta”. Juontajana toimineen director musices Martti Kilpeläisen lisäksi esiintyivät lausuntataiteilija Anja Jaakkola (os. Kilpeläinen) ja pianonsoitonopettaja Tuula Kilpeläinen. Mielenkiintoinen ohjelma sisälsi muun muassa kaksi erilaista versiota Maamme – laulusta osa lausuen ja osa laulaen. Kuulijat voivat yhtyä Martti Kilpeläisen mielipiteeseen sitä että Nälkämaan laulu on Suomen kaunein maakuntalaulu. Ilta päättyi Jean Sibeliuksen Finlandiaan joka koostui piano-osuudesta ja Anja Jaakkolan koskettavasti lausumasta V.A. Koskenniemen runosta.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa saarnasi kuhmolaissyntyinen rovasti Toivo Kilpeläinen Ruokolahdelta ja urkurina toimi Martti Kilpeläinen. Sukuseuran jäsenet hoitivat kolehdin keräämisen. Jumalanpalvelus päättyi Narvan marssiin jonka tahdissa sukuseura marssi Veikko Kilpeläisen johdolla sankarihautausmaalle. Sankarivainajien muistolle kukkalaitteen laskivat Ahti Kilpeläinen ja Veikko Kilpeläinen Reino Kilpeläisen soittaessa Suomalaisen rukouksen.

Ennen varsinaista vuosikokousta tutustuttiin upeaan Kuhmo-taloon. Kokousesitelmiä kuultiin kaksi; aluksi Mikko J. Kilpeläinen Oulusta kertoi Kuhmon Kilpeläisten sukuhistoriaa ja turkulainen Paavo Salonen kertoi perinteistä sukututkimusta täydentävästä DNA -pohjaisesta tutkimuksesta. Jo tutkittujen näytteiden mukaan Kilpeläisillä näyttäisi olevan yhteiset sukujuuret Keski-Savon suunnalla, josta sukuhaarat ovat levittäytyneet eri puolille Suomea. Lisäksi Ahti Kilpeläinen kertoi tänä vuonna julkaistavasta sukukirjasta joka kertoo Heinäveden, Kangaslammin ja Leppävirran Kilpeläisistä.

Sukuseuran vuoden 2016 kirjoituskilpailussa palkittiin kolme kirjoittajaa ja kirjoitusta: Reijo Kilpeläisen ”Vuodenaikojen kiertoa Syvänmäessä 60 vuoden takaa”, Marketta Karjalaisen ”Tarinaa hopeaseppämestari Matts Henric Mattson Kilpeläisestä” ja Kari Kilpeläisen ”Lapin asekuljetuksista v. 1915 – 16 Kantalahdesta Sallaan ja Kemijärvelle”.

Tulevaisuudessa sukuseura panostaa muun muassa sukututkimukseen ja sukukirjahankkeiden tukemiseen sekä jäsenhankintaan ja aktiiviseen tiedottamiseen. Pienenä yksityiskohtana kokouksessa todettiin että Suomessa Kilpeläisiä on eniten asukaslukuun suhteutettuna juuri Kuhmossa ja henkilömäärältään Varkaudessa. 

Sukuseuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa seuraavat kaksi vuotta Ahti Kilpeläinen (Helsinki). Hallituksen erovuoroiset jäsenet Reijo Kilpeläinen (Liminka), Antti Kilpeläinen (Varkaus), Reino Kilpeläinen (Sotkamo) ja Kaija Kautovaara (Pieksämäki) jatkavat seuraavan nelivuotiskauden. Erovuorossa olleet varajäsenet Osmo Kilpeläinen (Kuhmo) ja Ilkka Kilpeläinen (Helsinki) jatkavat. Uusiksi varajäseniksi valittiin Mikko J. Kilpeläinen (Oulu) ja Paavo Salonen (Turku). Toiminnantarkastajina jatkavat Pentti Kilpeläinen (Tampere) ja Jukka Kilpeläinen (Pieksämäki).


Kahdeskymmeneskolmas toimintavuosi (2014)

Kilpeläiset kokoontuivat Jyväskylässä
         
Valtakunnallinen Sukuseura Kilpeläinen ry, jonka kotipaikka on Heinävesi, kokoontui 12. sukutapaamiseen Jyväskylässä 12 – 13. heinäkuuta. Tapaamisen teemana oli ”Suku eilen ja tänään”. Teemaan liittyi myös kokousesitelmä, jossa sukututkimuksen ammattilainen Ritva Sampio kertoi työvälineistä joilla jokainen voi aloittaa oman sukunsa tutkimisen. Toki hän suositteli että aluksi kannattaa mennä sukututkimuskurssille ja sitä kautta hankkia perusvalmiudet tutkimustyöhön.
Sukuseuran julistaman kirjoituskilpailun satoa olivat Reijo Kilpeläisen tarina ”Sudenraudat romuhinkalossa”, joka kertoi Reijon synnyinpaikasta Heinäveden Syvänmäestä, sekä Inga Ikäheimosen runot ja Leena Kautovaaran tarinat, jotka kertoivat heinäveteläisestä Emil Kilpeläisestä. Kirjoitukset palkittiin kunniakirjoilla ja sukuseuran pöytäviireillä. Muut kunniakirjat menivät Sotkamoon ja Ouluun. Sukuseuran Golf-kisan voittivat Esko Kilpeläinen ja Maija-Liisa Kilpeläinen.
Sukuseuran hallituksen erovuorossa olleista Vesa Kilpeläinen (Nurmes) jatkaa, ja uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Juha Kilpeläinen (Leppävirta), Kari Kilpeläinen (Jyväskylä) ja Jukka-Pekka Kilpeläinen (Kuopio). Erovuorossa olleista varajäsenistä jatkaa Heikki Kilpeläinen (Leppävirta), ja uusiksi varajäseniksi valittiin Maija Savolainen (Helsinki), Kyösti Lappalainen (Jyväskylä) ja Pekka Kilpeläinen (Kuopio) ja Osmo Kilpeläinen (Kuhmo).
Hallituksessa jatkavat Reijo Kilpeläinen (Liminka), Antti Kilpeläinen (Varkaus), Reino Kilpeläinen (Sotkamo) ja Kaija Kautovaara (Pieksämäki). Varajäseninä jatkavat Mikko Kilpeläinen (Oulu) ja Ilkka Kilpeläinen (Helsinki). Sukuseuran hallituksen puheenjohtajana ja sukuisäntänä jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden Ahti Kilpeläinen Helsingistä.
Sukuseurassa valmistellaan uuden ja täydennetyn painoksen ottamista alun perin vuonna 2006 ilmestyneestä ”Kilpeläisten sukutarinaa Syvämäestä vuodesta 1561” -sukukirjasta. Myös muiden sukuhaarojen osalta on tutkimushankkeita vireillä.

Ahti Kilpeläinen


Kahdeskymmenesensimmäinen toimintavuosi (2012)

KILPELÄISET KOKOONTUIVAT KESÄLLÄ 2012 HEINÄVEDELLÄ

 Kilpeläisen sukuseuran perustamisesta oli kesällä kulunut 20 vuotta. Sukuseuran jäsenet kokoontuivat juhlakokoukseen 14—15.7.2012 Heinävedellä.

 Ensimmäisenä kokouspäivänä oli ohjelmassa tutustuminen Valamon luostariin. Saimme mielenkiintoista tietoa Valamon historiasta. Opas kertoi vaikeuksista, joita veljistö koki siirtyessään Valamon saarelta tänne Sisä-Suomeen Heinävedelle. Luostarin toiminta oli aloitettava väliaikaisissa tiloissa. Vaikeuksia lisäsi veljistön korkea ikä ja kaipaus menetetylle kotisaarelle. Vanhasta Valamosta oli kuitenkin saatu mukaan kirkollista esineistöä, joista osa sijoitettiin Uuteen Valamoon. Ajan myötä luostari vakiintui nykyiselle paikalleen ja luostarin toiminta laajeni nykyisiin mittoihin. Kävijöiden mieliin jäi varsinkin luostarin uusi kirkko, sen kauniit sisätilat ja sen luoma harras tunnelma.

 Sunnuntaiaamuna kokoonnuttiin Heinäveden kirkkoon ja osallistuttiin jumalanpalvelukseen. Kirkonmenojen jälkeen siirryimme sankarihautausmaalle, jossa sukuseuran edustajat Esko Kilpeläinen ja Vuokko Rahikainen laskivat sukuseuran seppeleen sankarivainajien muistomerkille.

 Varsinainen sukukokous pidettiin Kermankeitaan kokoustiloissa. Kokoontumispaikka oli lähellä Heinäveden keskustaa Kermajärven rantamilla. Kesäisen luonnon vehreys ja savolaisen luonnon kauniit rantamaisemat loivat hyvät puitteet kokoukselle.

 Juhlakokoukseen oli saapunut 60 sukuseuramme jäsentä. Sukuseuran puheenjohtaja Esko Kilpeläinen toivotti tervehdyspuheessaan kaikki sukukokoukseen osallistuvat tervetulleiksi Heinävedelle. Puheenjohtaja Esko Kilpeläinen esitti muistosanat ylilääkäri Hannu Kilpeläisen sekä Ilse Westerlundin ja hänen puolisonsa kuoleman johdosta. Hannu Kilpeläinen ja Ilse Westerlund toimivat pitkään aktiivisesti sukuseuramme hallituksessa. Puheenjohtaja toi julki surunvalittelunsa myös muiden sukuseuramme poisnukkuneiden jäsenten johdosta.  

Vuosikokous kunnioitti hetken hiljaisuudella poisnukkuneiden muistoa.

 
Sukukokouksen alussa teologian tohtori Hannu Kilpeläinen esitelmöi savolaisten ja karjalaisten varhaisesta sukuhistoriasta. Hän vertaili savolaisen ja karjalaisen heimon kulttuuriperinnön erilaisuutta. Miten molempien, savolaisten ja karjalaisten, perinteessä näkyvät selkeästi itäiset vaikutteet ja miten erot aikojen myötä kasvoivat länsisuomalaisiin, joiden geeniperintö poikkeaa savolaisista ja karjalaisista. Länsisuomalaisten ja hämäläisten varhaisessa kulttuurissa on nähtävissä vaikutteita Baltista ja Ruotsista.

 Esitelmässään Hannu Kilpeläinen tarkasteli myös Savo-karjallisuutta. Mitä se on? Oli paljon yhteistä: itäiset kulttuurivaikutteet, geeniperintö ja elinolosuhteet. Heimojen välisiin suhteisiin vaikuttivat1500- ja 1600luvuilla käydyt monet sodat. Karjala kuului Novgorodin ja Savo Ruotsin kruunun vaikutuspiiriin. Savolaiset oli kastettu Rooman uskoon ja karjalaiset olivat omaksuneet kreikkalaiskatollisen uskon. Molemmin puolin tehdyt hävitysretket kiristivät heimojen välejä.
 
Laatokan rannalla oleva Kilpolan saari oli jo varhain Kilpeläisten asuttama. Täälläkin savolaiset ja karjalaiset vaikutteet kohtasivat Kilpeläisten suvun kantaisät. Hyvät vesiyhteydet helpottivat pääsyä viikinkien käyttämälle idän tielle. Laatokkaan laskeva Olhavan joki oli tärkeä kulkuväylä idäntien kulkijoille. Varsinkin Olhavan joen suistoalue tuli Kilpeläisille tutuksi.

Kokouksen alussa Ahti Kilpeläisen kokoama kvintetti esitti viihdemusiikkia kokousväelle.

 
Varsinaisen vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Kilpeläinen ja sihteeriksi Pertti Kinnunen. Sukuseuran uudeksi puheenjohtajaksi ja sukuseuran isännäksi valittiin Ahti Kilpeläinen Helsingistä. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Reijo Kilpeläinen Limingasta, Reino Kilpeläinen Sotkamosta, Kaija Kautovaara Pieksämäeltä ja Antti Kilpeläinen Varkaudesta sekä varajäseniksi Mikko Kilpeläinen Oulusta, Annikki Saari-Kokkonen Savonlinnasta, Ilkka Kilpeläinen Helsingistä ja Kari Kilpeläinen Jyväskylästä.

 
Virallisten kokousasioiden ohella vuosikokouksessa keskusteltiin sukuseuratoiminnan kehittämisen näkymistä. Seuraava vuosikokous pidetään Jyväskylässä.

 Kokouksen aikana sukuseuran varapuheenjohtajat Reijo Kilpeläinen ja Hannu Kokkonen kiittivät sukuseuran puolesta entistä puheenjohtajaa Esko Kilpeläistä hyvästä yhteistyöstä ja toiminnasta sukuseuran hyväksi. Varanpuheenjohtajat luovuttivat hänelle seuran pöytästandaarin. Esko Kilpeläinen kiitti saamastaan huomionosoituksesta ja luovutti puheenjohtajan nuijan uudelle puheenjohtajalle Ahti Kilpeläiselle.
 
Kokouksen lopuksi nautittiin juhlakahvit.
 
Pertti Kinnunen



Kuvia Valamosta, sankarihaudoilta sekä Kerman Keitaalta:

kuva
kuva2











Yhdeksästoista toimintavuosi (2010)

 KILPELÄISET KOKOONTUIVAT KESÄLLÄ 2010 KUOPIOSSA

  Kilpeläisen sukuseura kokoontui perinteiseen kesäkokoukseen 10—11.7.2010.
  Ensimmäisenä kokouspäivänä oli ohjelmassa majoittuminen hotelli Puijonsarveen.

 Päivällä oli omaehtoista toimintaa. Oli mahdollisuus tutustua Kuopioon ja pistäytyä torilla, kierrellä ja nauttia torikahvit. Osa kokousväestä kävi Puijolla ja Puijon tornissa, josta avautuu huikaiseva näkymä kaupungin yli Kallavedelle.
 
 Illalla oli ohjelmassa risteily Kallavedellä. Kävimme tutustumassa Saaristokaupunkiin ja asuntomessualueeseen. Kauniit rantanäkymät viehättivät katsojia. Risteily sujui mukavan seurustelun ja yhteislaulujen merkeissä.
 Illalla oli varattu aikaa myös keskinäiseen kanssakäymiseen.

Sunnuntaiaamuna kokoonnuttiin Kuopion tuomiokirkkoon, jossa osallistuttiin jumalanpalvelukseen. Kirkonmenojen jälkeen siirryimme sankarihautausmaalle, jossa sukuseuran edustajat Esko Kilpeläinen ja Maija-Riitta Kinnunen laskivat sukuseuran seppeleen sankarivainajien muistomerkille.
 
Varsinainen sukukokous pidettiin hotelli Puijonsarven kokoustiloissa. Tilaisuuteen oli saapunut 65 sukuseuramme jäsentä. Sukuseuran puheenjohtaja Esko Kilpeläinen toivotti tervehdyspuheessaan kaikki sukukokoukseen osallistuvat tervetulleiksi kesäiseen Kuopioon. Hän toi julki ilonsa siitä, että niin moni seuran jäsen oli matkustanut Kuopioon välittämättä kovan heinäkuisen helteen aiheuttamista vaikeuksista. Hän totesi myös, että vuosikokous pidetään nyt ensimmäistä kertaa Kuopiossa, Kallaveden maisemissa.

Puheenjohtaja Esko Kilpeläinen esitti muistosanat sukuseuran kunniapuheenjohtajan Eero Kilpeläisen ja sukuseuran hallituksen pitkäaikaisen jäsenen Pauli Kilpeläisen kuoleman johdosta. Esko Kilpeläinen painotti Eero Kilpeläisen tärkeää panosta sukuseuran puheenjohtajana. Eero Kilpeläinen oli sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja ja hoiti tehtävää 12 vuotta. Pauli Kilpeläinen puolestaan teki suuren työn kootessaan Heinäveden, Kangaslammin ja Saahkarlahden Kilpeläisten sukutietoutta aina 1500-luvulta lähtien.

Vuosikokous kunnioitti hetken hiljaisuudella poisnukkuneiden jäseniensä muistoa.
 

 Sukukokouksen alussa professori Jussi T. Lappalainen piti erittäin ansiokkaan esitelmän Suomen itsenäistymiseen johtaneesta kehityksestä.

 Musiikkiesityksen aloitti Anna Claudia Somero soittamalla huilulla Debussyn kappaleen soolohuilulle. Tämän jälkeen Raija Kilpeläinen-Somero esitti yksinlaulua: Oskar Merikannon  A. Kiven sanoihin ”Onnelliset” ja Eino Leinon sanoittaman ”Oi kiitos sä luojani armollinen”. Raijaa säesti hänen tyttärensä Anna Claudia Somero.
 

Varsinaisessa vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Pekka Kilpeläinen ja sihteeriksi Pertti Kinnunen. Sukuseuran puheenjohtajana jatkaa edelleen Esko Kilpeläinen. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Hannu Kokkonen Savonlinnasta, Vesa Kilpeläinen Nurmeksesta, Martti Kilpeläinen Pirkkalasta ja Maija- Riitta Kinnunen Kuopiosta sekä varajäseniksi Heikki Kilpeläinen Leppävirralta, Jouko Kilpeläinen Vaajakoskelta, Matti Kilpeläinen Nokialta ja Pertti Kinnunen Kuopiosta.

 
Virallisten kokousasioiden ohella vuosikokouksessa keskusteltiin sukuseuratoiminnan kehittämisen näkymistä. Pohdittiin myös sukuseuran tiedottamisen kehittämistä. Painotettiin, että tieto sukukokouksen tarkasta ajankohdasta pitäisi saada mahdollisimman varhain jäsenten tietoon. Seuraava vuosikokous pidetään heinäkuussa 2012 Heinävedellä. Tällöin on kulunut 20 vuotta sukuseuran perustamisesta.

 
Sukuseuran puheenjohtaja Esko Kilpeläinen kiitti lopuksi kokoukseen osallistuneita aktiivisesta osanotosta ja toivotti kaikki tervetulleiksi kahden vuoden kuluttua Heinävedelle juhlakokoukseen.

  Pertti Kinnunen










Seitsemästoista toimintavuosi (2008)

  
KILPELÄISET KOKOONTUIVAT KESÄLLÄ 2008  OULUSSA

Kilpeläisten sukuseura kokoontui perinteiseen kesäkokoukseen Oulussa 12—13.7.2008.
Ensimmäisenä kokouspäivänä oli ohjelmassa majoittuminen hotelli Lasarettiin.

Illalla oli vuorossa retki Turkansaareen, jossa tutustuimme vanhaan rakennuskulttuuriin.
Opastetulla saarikierroksella saimme tietoa myös tervahaudoista ja tervan polttamisesta.
Terva oli myös aikoinaan merkittävä elinkeino muinaisille Kilpeläisten esi-isille, jotka saapuivat
Kainuuseen ja Oulun järven rantamille. Näimme myös tervan kuljetuksessa käytettyjä pitkiä veneitä,
joilla tervatynnyreitä soudettiin Oulujokea alas Ouluun. Saimme myös mielenkiintoisia tietoja
tervakaupasta ja Oulun tervaporvareista.

   Osa kokousväestä istui illalla Hupisaaren kesäteatterissa katsomassa Oscar Wildin komediaa
   ” Sulhaseni Ernst”.

Sukuseuran jäsenillä oli varattu aikaa  myös keskinäiseen kanssakäymiseen. Hotelli Lasaretissa
oli esillä Mikko Kilpeläisen ja Teuvo Heiskasen kokoama näyttely Kilpeläisen suvun sukuhaaroista
Kainuussa. Näytteillä olleista sukutauluista oli itse kullakin mahdollisuus tutkia omia sukujuuriaan.

Sunnuntaiaamuna kokoonnuttiin Tuiran kirkkoon. Jumalanpalveluksessa saarnasi Hannu
Kilpeläinen ja kanttorina toimi Martti Kilpeläinen.
Varsinainen sukukokous pidettiin hotelli Lasaretin kokoustiloissa. Tilaisuuteen oli saapunut
puolisen sataa sukuseuramme jäsentä. Sukuseuran puheenjohtaja Esko Kilpeläinen toivotti
tervehdyspuheessaan kaikki sukukokoukseen osallistuvat tervetulleiksi Ouluun, hotelli Lasarettiin.
Hän toi julki ilonsa siitä, että sukuseura kokoontui nyt ensimmäistä kertaa Oulussa, vanhassa
tervakaupungissa.

Sukukokouksen alussa Taru Kilpeläinen  (viulu) ja Tarja Kilpeläinen ( piano) esittivät teeman
elokuvasta ”Belle et Sebastian” ja Heikki Aaltoilan ”Häävalssin”,
Mikko Kilpeläinen piti esitelmän ”Kilpeläisen suvun vaiheista Kuhmossa”. Laajassa esityksessään
hän käsitteli ensimmäisten Kilpeläisten tuloa Kainuuseen. Hän valotti syitä, jotka vaikuttivat
uudisasukkaiden saapumiseen Oulunjärven rantamille ja Kuhmoon. Eri arkistolähteisiin tukeutuen
hän esitteli tietoja Kilpeläisten hallussa olleista tiloista, niiden haltijoista ja asutuksen laajenemisesta.
Hän toi esille myös vaikeat sota-ajat ja nälkävuodet, joiden johdosta osa taloista autioitui.
 
 
 

Kuudestoista toimintavuosi (2007)

 Jäseniä sukuseurassamme on tällä hetkellä 202
 

Viidestoista toimintavuosi (2006)

 
Vuosi on taas vaihtunut. Talven selkä on taittumassa ja kuljemme kohti aurinkoista kevättä. Sukuseuramme viidestoista toimintavuosi on takana. Kilpeläisten sukuseura on perustettu kesällä 1992 Pieksämäellä. Sukutapaamisia on järjestetty joka toinen vuosi. Pieksämäen jälkeen olemme olleet koolla mm. Tampereella, Sotkamossa, Heinävedellä, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Viime kesänä kokoonnuimme Pohjois-Karjalaan Nurmeksen Bomballe ja kesällä 2008 olemme menossa Ouluun.
 Sukutapaamiset on mielletty tärkeäksi sukuseuramme toimintamuodoksi. Tapaamisiin on osallistunut noin 80—100 Kilpeläisen sukuseuran jäsentä. Sukuseuramme jäsenmäärä on vakiintunut. Seuraamme kuuluu tällä hetkellä 206 jäsentä. Sukutapaamisten myötä on sukuseuraamme liittynyt uusia jäseniä. Olemme erittäin iloisia heidän mukaan tulostaan. Toivomme kuitenkin, että nuoret kiinnostuisivat entistä enemmän sukuseuramme toiminnasta.
Oman suvun aikaisempien vaiheiden tunteminen kiinnostaa yhä useampia. Halutaan tietää enemmän aikaisemmista sukupolvista, keitä he ovat olleet, missä he ovat asuneet ja miten ovat eläneet. Kiinnostus omien sukujuurien tuntemiseen on lisääntynyt.
    Sukututkimusjulkaisut ovat keskeinen osa suvun aikaisempien vaiheiden selvittämistä. Kilpeläisen sukuseuran osalta on julkaistu kaksi tutkimusta, toinen Jaalangan Kilpeläisistä ja toinen Heinäveden Kilpeläisistä. Näistä myöhemmin vähän tarkemmin.
 
Kilpeläiset koolla Nurmeksen Bomballa
 
Kilpeläisten sukuseura kokoontui Nurmeksen Bomballa 15—16.7.2006. Kesäisissä merkeissä tapahtuneen sukutapaamisen ensimmäisenä päivänä, lauantaina, oli ohjelmassa majoittuminen hotelli Bombaan ja aikaa oli varattu myös sukuseuran jäsenten keskinäiselle tapaamiselle. Illalla oli vuorossa opastettu laivaristeily Pielisellä. Saimme ihailla kauniita Pielisen rantamaisemia. Musiikista ja yhteislaulun johtamisesta huolehti Hannu Kokkosen johdolla huilu- ja pianoduetto. Näimme myös kesäisen auringon laskun vaaramaisemien taa.
 
Sunnuntaina kokoonnuimme Nurmeksen kirkkoon. Kirkon esittelyn suoritti kotineuvos Matti Hiltunen. Hän kertoili mielenkiintoisella tavalla kirkon historiasta ja esitteli myös Nurmeksen aikaisemmat kirkkorakennukset, joiden pienoismallit olivat kirkon takaosassa. Seuranneessa jumalanpalveluksessa yksinlaulua esitti oopperalaulaja Heikki Kilpeläinen ja viulusoolon esitti Taru Kilpeläinen. Saarnan piti Nurmeksen kirkkoherra.
Jumalanpalveluksen jälkeen sukuseuran puheenjohtaja Esko Kilpeläinen ja Annikki Kokkonen laskivat sukuseuran seppeleen sankarivainajien muistomerkille. Seppeleen laskun jälkeen trumpettisoolon esitti Reino Kilpeläinen.
 
Varsinainen sukukokous pidettiin Bomballa, Kalevan hovin tiloissa. Tilaisuuteen oli saapunut yli sata sukuseuramme jäsentä. Sukuseuran puheenjohtaja Esko Kilpeläinen toivotti tervehdyspuheessaan kaikki sukukokoukseen osallistuvat tervetulleiksi Nurmekseen, Bomballe. Hän toi julki ilonsa siitä, että niin moni seuran jäsen oli saapunut kokoukseen pitkänkin matkan päästä. Hän osoitti kiitoksensa myös niille Kilpeläisen sukuun kuuluville, jotka nyt ensimmäistä kertaa olivat saapuneet sukutapaamiseen.
 
Sukukokouksen alussa oopperalaulaja Heikki Kilpeläinen esitti kaksi Oskar Merikannon laulua ”Muistellessa” ja ”Elämälle”. Laulajaa säesti pianotaiteilija Jouni Somero. Nurmeksen kunnan tervehdyksen esitti sivistystoimenjohtaja Arto Sihvonen. Hän totesi yleisen mielenkiinnon entistä enemmän kohdistuvan omien sukujuurien etsimiseen. Monet Kilpeläiset ja muidenkin sukujen edustajat ovat aikoinaan asuneet Nurmeksessa ja Pohjois-Karjalassa. Kesäisin tämän huomaa lisääntyvänä liikenteenä tänne Pielisen rannoille. Tullaan tutustumaan entisiin elomaisemiin. Lopuksi hän toivoi, että kokousväki viihtyisi Nurmeksessa ja toivotti kokoukselle hyvää jatkoa.
 
 Neurologian ylilääkäri Hannu Kilpeläinen Savonlinnasta piti mielenkiintoisen esitelmän aiheesta ”Unettomuus ja sen hoito”. Esitelmässään hän valotti unettomuuden syitä ja niitä hoitokeinoja, joilla unettomuutta voidaan parantaa.
 
 Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Kilpeläinen Nurmeksesta. Vuosikokous käsitteli ja hyväksyi vuosien 2004 ja 2005 tilit, toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion vuosille 2006 ja 2007. Sukuseuran puheenjohtajaksi ja isännäksi valittiin edelleen Esko Kilpeläinen Kuopiosta. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Hannu Kokkonen Savonlinnasta, Vesa Kilpeläinen Nurmeksesta, Martti Kilpeläinen Pirkkalasta Ja Maija-Riitta Kinnunen Kuopiosta sekä uusiksi varajäseniksi Heikki Kilpeläinen Leppävirralta, Jouko Kilpeläinen Vaajakoskelta, Matti Kilpeläinen Nokialta ja Pertti Kinnunen Kuopiosta.
 
Sukuseuran puheenjohtaja Esko Kilpeläinen esitti lämpimät kiitokset sukukirjan tekijäryhmälle ansiokkaasta sukututkimustyöstä. Hän ojensi kiitosruusut ja uunituoreen sukukirjan Pauli Kilpeläiselle, Ahti Kilpeläiselle ja Leeni Löhtman-Kilpeläiselle, Eero Kilpeläiselle ja kirjan toimittajalle Pertti Kinnuselle. Samoin puheenjohtaja luovutti sukukirjan myös Sisko Viipurille ja kiitti häntä merkittävästä taloudellisesta tuesta, jota Sisko Viipuri oli osoittanut sukukirjatyön alkuvaiheessa.